Elämä hoitaa sen, mitä et itse jaksa

Otsikon voisi ajatella kannustavan passiiviseen elämäntapaan tai luovuttamiseen. Ajattelen itse sen kuitenkin rohkaisuna luottavaisuuteen ja liiasta kontrollista päästämiseen. Itse sorrun jälkimmäiseen liian usein, vaikka asiat järjestyvät yllättävän usein omalla painollaan, kun siihen antaa mahdollisuuden. Kerron yhden tosielämän esimerkin, johon itse palaan silloin, kun tuntuu, että elämästä on tullut pelkkää yrittämistä. Varoitan jo etukäteen, että tarina tulee hämmentämään.

IMG_5877 (4)

Kesällä 2013 ylioppilaskirjoitusten ja pääsykoerumban jälkeen olin aika poikki. Uusi opiskelupaikka oli tiedossa ja  muutto uudelle paikkakunnalle järjestelyn alla. Samalla olisi pitänyt tehdä kesätöitä, jotta on varaa elää ensimmäistä kertaa omillaan. En kuitenkaan jaksanut tehdä töitä kuin pari hassua viikkoa, enkä oikeastaan jaksanut edes huolehtia, miten talouteni kävisi muuton ja vuokranmaksujen jälkeen. Olin suorittanut kieli vyön alla koko kevään ja raja vain tuli vastaan. Välillä pieni rahahuolen pilkahdus kävi mielessä, mutta sain taltutettua sen melko nopeasti – olinhan juuri lukenut Rhonda Byrnen Voima-kirjan vetovoiman laista.

Noin kaksi viikkoa ennen muuttoani postiin ilmestyi minulle kirjattu kirje tuntemattomalta henkilöltä. Menin kummastellen postiin ja avasin mystisen kirjeen malttamattomana jo parkkipaikalla. Vapisevin käsin ja epäuskon vallassa vedin kuoresta esiin 3000 euron shekin sekä saatekirjeen, jossa täysin tuntematon miljonääri kirjoitti halunneensa lahjoittaa minulle summan hyvää hyvyyttään.

Tässä kohtaa muistutan, että tämä on kaikessa uskomattomuudessaan tositarina!

Otin tietysti vanhempieni kanssa selvää, ettei kyseessä ole minkään sortin huijaus tai virhe, mutta kaiken selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että lahjoituksen tehnyt henkilö oli vilpitön. Hän oli törmännyt profiiliini asunnonhakusivustolla, ja halunnut auttaa alkuun uudessa elämänvaiheessa. Miljonäärillä oli tapana ilahduttaa lahjoituksillaan säännöllisesti valitsemaansa yksityishenkilöä. Valinta sattui tällä kertaa osumaan minuun. Sain siis täysin ponnistelematta suurinpiirtein juuri sen määrän rahaa, mitä olisin pidempiaikaisesta kesätyöstä saanut.

img_5889 (3)

Jos tämä esimerkki tuntuu liian harvinaislaatuiselta onnenpotkulta, niin ajatusta voi soveltaa arkipäiväisempiinkin tilanteisiin. Monet tärkeät asiat elämässäni ovat tapahtuneet juuri silloin, kun olen päästänyt irti ohjaksista. Lukemattomat ihmisten kohtaamiset, opiskelupaikka, tärkeät työpaikat sekä suurimmat luovat inspiraatiot ovat tulleet kuin puskista. Ja todennäköisesti jääneet sivu suun, jos keskittymiseni olisi ollut pakkomielteisessä puskemisessa.

Ihmeitä tapahtuu vain siellä, missä niille on tilaa. Joskus on tärkeämpää antaa tapahtua kuin saada tapahtumaan.

❤ Inkeri

JOKAINEN UNELMA ON KASVUTEHTÄVÄ

Uskon, että kaikilla on joku unelma. Se voi olla säilynyt kirkkaana mielessä lapsuudesta saakka tai jäänyt vuosien varrella muiden suunnitelmien alle piiloon, mutta jossain kerroksien alla se elää suunnanmuutoksista piittaamatta. Ehkä se on jo toteutunutkin ja poikinut uusia unelmia tai on vielä odottamassa oikeaa hetkeä astua parrasvaloon. En usko kuitenkaan hetkeäkään, etteikö kaikkien unelmien kuuluisi toteutua. Jos unelma on todellinen, sitä tulee kuunnella. Jokainen unelma on kasvutehtävä. Ne näyttävät suuntaa, mitä kohti haluamme kehittyä.

Unelma tuntuu siltä, että minun kuuluu tavoitella sitä, koska se on tärkeä osa minua jo nyt. Se ei ole egon himoamaa ulkoista arvostusta tai hetken huumaa. Unelma on haluttu siitä huolimatta, ettei se toisi lisää ulkoista statusta. Sitä tavoitellessaan todellinen palkkio on se, että pääsee lähemmäs aitoa itseään.

IMG_5683 (2)

Olen ennenkin kirjoittanut siitä, että uskon aidon kasvun suuntautuvan kohti sitä, mitä olimme lapsena (eikä toisinpäin!). Lapsena tiedämme, mitä tehdessämme olemme parhaassa yhteydessä itseemme, mikä vie koko kehon mennessään ja nostaa elämänenergiamme katonrajaan. Tiedämme, mikä on juuri meidän luontainen tapamme voida hyvin ja auttaa muita, miten parhaiten tuomme oman panoksemme paremman maailman luomiseen. Usein jossakin kehitysvaiheessa ulkoiset paineet ja ympäristön odotukset kuitenkin hämärtävät yhteytemme siihen voimakastahtoiseen pikkutyyppiin, jolla oli selvät sävelet ja elämänsuunta. Kun tavoittelee unelmaa, luo samalla takaisin tätä yhteyttä.

En silti usko, että unelmaa kannattaa ryhtyä toteuttamaan väkisin vääntäen millä tahansa hetkellä. On todennäköistä, että silloin epäonnistuu, jos kasvumatka kohti unelmaa jää puolitiehen. Kaukaiselta tuntuvaa haavetta ei ehkä olekaan tarkoituskaan toteuttaa juuri nyt, vaan seurata pienin askelin sitä polkua, jonka päässä palkinto odottaa. Sille tulee kyllä hetkensä.

Ensimmäinen askel on ottaa unelmat tosissaan. Unohtaa vähättely ja uskaltaa olla unelmansa kokoinen. Unelmat tuntuvat tärkeiltä (ja pelottavilta) syystä. Ne sisältävät hyvin haavoittuvaisen ja samalla kaikista autenttisimman version itsestämme.

❤ Inkeri