SUUNNITELMIEN MUUTOKSIA JA KOTOISIA FIILIKSIÄ

Mitä Uppsalaan kuuluu tällä hetkellä?

kirkkooo.jpg

Vielä pari viikkoa sitten tuntui, että olen täällä pitkällä lomareissulla, mutta nyt meininki on ollut jo astetta arkisempaa ja asettuneempaa. Opiskelusuunnitelmat muuttuivat ennen kuin kurssit pääsivät edes kunnolla alkuunsa. Tarkoituksenani oli sivistää itseäni afasiasta, änkytyksestä ja kaulasyövästä ruotsinkielisellä logopedian laitoksella, mutta ensimmäisen luennon jälkeen tuli vahva fiilis, että tässä on liian iso pala haukattavaksi lyhyessä ajassa. Kurssit olivat intensiivisiä ja olisivat vaatineet lähes kaiken aikani viikosta ja näin jo itseni räpiköimässä neljä seuraavaa kuukautta ruotsinkielisten kurssikirjojen suossa unohtaen kaiken muun elämän sisällön. Vaihtoehtoja punnitessani alitajuntani viimein puuttui peliin ja herätti minut painajaiseen, jossa minulle tuotiin kirurgiselle osastolle hengen hädässä riutuva potilas pelastettavaksi. Viimeistään tässä kohtaa tajusin, että nyt taitaa olla vaatimukset liian korkealla myös valve-elämässä ja aika luopua jostain.

Kurssit siis veks ja uusi suunnitelma kehiin. Nyt opiskelujen tiimoilta viimeistelen gradua, harjoittelen puheiden pitämistä englanniksi ja kirjoitan raporttia laulajien äänihäiriöistä. Helpotus. Suunnitelma tuntuu paljon realistisemmalta ja aikaa jää muuhunkin kuin opiskeluun. Se aika on kulunut pääasiassa joogatunneilla, laulutreeneissä (ensimmäinen laulukeikka buukattu lokakuulle, jippii!), syksyistä luontoa ihaillessa ja kavereita tavatessa. (Viime viikkoina kaikkea tätä vähän laiskemmin, koska täällä on vallalla joku superpöpö, joka pitää kaikki tuttavani itseni mukaan lukien kipeänä ja sängyn pohjalla joka toinen päivä.)

wp-image--1333835125.

Viime viikolla osallistuin ensimmäiseen gasque-juhlaan, joka oli järjestetty kansainvälisille opiskelijoille. Homma muistutti vahvasti suomalaisten sitsien ja vuosijuhlien välimuotoa ja tutut Helan gårit sun muut löytyi laulukirjasta, joten juhla herätti lähinnä kotoisia fiiliksiä. Olen ollut todella tyytyväinen paikallisten opiskelijajärjestöjen aktiiviseen toimintaan, joiden ansiosta opiskelijakulttuuriin on päässyt nopeasti sisälle (ja josta Suomessakin voitaisiin ottaa mallia – enemmän harrastustoimintaa ja kulttuuritapahtumia juhlimisen ohelle!). Oman järjestöni valitsin sen musiikki- ja taidepainotteisten aktiviteettien vuoksi ja live-musisointi-illat sekä  yleinen rento, boheemi meininki ovat kyllä löytäneet tiensä suoraan tämän taiteilijasielun sydämeen. 

Aika ajoin on vilahdellut jo mielessä, että alkaako olo olla liiankin kotoisa ja miten tuskallista vaihdon päättyminen tulee olemaan. Olen löytänyt ympärilleni ihanat inspiroivat tyypit, joiden kanssa on helppo olla, olen löytänyt omat harrastukseni, lempparilounaspaikat ja parhaat lenkkipolut. Keskustaan kuljen usein samaa reittiä, jonka varrella on omaan silmääni kauneimmat maisemat ja kotipihaan porhaltaessani asetan pyöräni nojaamaan aina samaan tuttuun porraskaiteeseen. Jotenkin sitä koko ajan enemmän kotiutuessaan tuntee haikeutta, koska onhan tämä ihan silmänräpäyksessä vierähtävä ajanjakso. Ja silti jotenkin niin merkittävä ajanjakso. 

lamppu1

No mutta vetistelyltäni kerrottakoon vielä edellisiin vaihtokuulumisiin viitaten, että nyt on aivot menneet totaaliseen tilttiin kahden vieraan kielen kanssa vääntämisestä, joten viime aikoina kommunikointi on pääasiassa hoitunut englanniksi. Pari päivää sitten kämppikseni avasi keittiössä keskustelun kysymällä “Hur mår du?” ja kysymys tuntui yhtäkkiä niin vieraalta että se olisi yhtä hyvin voinut olla mandariinikiinaksi esitetty ja ymmärtämiseni olisi ollut tasan yhtä sujuvaa. Totesin, että kielitaitoni on kokenut dramaattisen lamaannuksen ja olen tipahtanut johonkin syvälle alkeistason alapuolelle. Parempi siis keskittyä hetkeksi yhteen vieraaseen kieleen ja palata harjaannuttamaan ruotsia sitten, kun pää on taas valmis ottamaan informaatiota vastaan useammalla kielellä. 

Kuulemisiin taas, nautitaan syksyisistä väreistä ja valosta vielä, kun niitä hetken aikaa riittää!

🍁 Inkeri

Ps. Löydät minut nyt myös Pinterestistä! Linkki some-valikossa sivun alareunassa.

 

 

2 thoughts on “SUUNNITELMIEN MUUTOKSIA JA KOTOISIA FIILIKSIÄ

  1. Ihanan tunnelmallisia ja kotoisia kuvia! Tää oli eka kerta kun törmäsin sun blogiin ja pakko sanoa, että tykkään sun tavasta kirjoittaa ja sitä kautta sun blogista tosi paljon, vaikka oonkin lukenut vaan tän yhden postauksen. Kiinnostuksen herätti ehkä tuo, että opiskelet logopediaa, koska allekirjoittanut haki opiskelemaan sitä keväällä, mutta jäi valitettavasti vara-sijoille. Mutta anyhow, sait musta uuden seuraajan! 🙂
    Written by Neea

    Like

    1. Voi kiitos Neea, mahtavaa kuulla, että jäät seurailemaam blogia! 🙂 Ja opiskelu-/työkuvioistakin tulen varmasti päivittämään aika ajoin (vaikka ne ei olekaan blogini keskiössä), jos logopedia kiinnostaa! 💖

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s